Asunnottomuus, myötätuntouupumus ja kolmas sektori sairaanhoitajan näkökulma
Tervetuloa seuraamaan kahden sairaanhoitajaopiskelijan opintoja. Tällä kertaa meillä oli tehtävänä luoda blogikirjoitus edellä mainitusta aiheesta. Tämä on ensimmäinen blogi, mitä koskaan teemme, joten olkaapa hyvä=)
Kuva2.Talo.Kuva:Valoniemi 2026 Kuva3.Rikkinäinen.Kuva:Valoniemi2026
Asunnottomuus; ketä se koskettaa? Ei ainakaan minua! Ennen kuin se osuu omalle kohdalle tavalla tai toisella.
Taustalla on usein elämänhallinnan ongelmia: työttömyyttä, velkaantumista, mielenterveysongelmia tai päihteidenkäyttöä. Moni ei uskalla kertoa tilanteestaan edes läheisilleen, vaikka ongelmat ovat kasautuneet pitkään. Masennus ja ahdistus pahentavat tilannetta entisestään. Äkilliset kriisit, kuten avioero, läheisen kuolema, vakava sairaus tai irtisanominen, voivat sysätä ihmisen asunnottomuuden partaalle.
Asunnottomia on Suomessa tällä hetkellä Y-säätiön tekemän kartoituksen mukaan noin 4579 henkilöä. Määrä on kasvanut noin 20% vuodesta 2024 (Y-säätiö 2025). Asunnottomuuden poistamiseksi on erilaisia kehittämishankkeita, joista tärkeimpänä painottuu asumista tukevien palveluiden ja neuvonnan kehittäminen sekä vuokra-asuntojen riittävä tarjonta. (THL 2024.)
Hallitus on antanut hallitusohjelman Petteri Orpon johdolla. Tämän seurauksena aloitettiin valtakunnallinen ohjelma pitkäaikaisohjelman poistamiseksi. Sen tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. (Y-Säätiö 2025.)
Mielestämme tämä on hullu ajatus, koska asunnottomien määrä on juuri aiemmin mainittujen tutkimusten mukaan vaan kasvanut. Eikö nämä tutkimukset muka viittaa muuhun? Miten Orpon mielestä on mahdollista poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan, vuoteen 2027 mennessä, jos hallitus leikkaa koko ajan pienituloisilta?
Asunnottomuus on ilmiö, joka voi johtaa tilanteeseen, jossa ihmisen luottamus järjestelmään heikkenee. Usein terveys heikkenee, sillä palveluihin hakeutuminen vaikeutuu. Asunnottomuuden uhka koskettaa muitakin kuin avioeron, firman kaatumisen, sekä talon menettäneitä keski-ikäisiä miehiä. Yhä enemmän myös opiskelijoita ja lapsiperheitä ajautuu köyhyyteen, joka johtaa asunnottomuuden uhkaan.
Myötätuntouupumus hoitotyössä
Hoitotyössä empatia ja kyky samaistua asiakkaan tilanteeseen ovat välttämättömiä, mutta ne altistavat myös myötätuntouupumukselle. Pitkittynyt kuormitus voi johtaa uupumiseen ja oman psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen (THL 2023a).
Aidossa kohtaamisessa työntekijän oma jaksaminen on keskeistä. Asiakas huomaa nopeasti, jos työntekijä ei ole läsnä. Myötätuntouupumusta voi ehkäistä huolehtimalla palautumisesta, rajaamalla työaikaa ja irrottautumalla työasioista vapaa-ajalla (THL 2023b). Työnohjaus on tärkeä osa työnantajan vastuuta ja tukee työntekijän hyvinvointia.
Hoitotyötä tehdään aina omalla persoonalla. Mielestämme työnantajan tarjoamat avut työntekijöille ei aina kuitenkaan palvele työntekijää, jos työntekijä kuormittuu. Suurimmalla osalla työpaikkoja on käytössä työnohjaus. Tämä ei mielestämme kuitenkaan aina palvele työntekijää; esimerkiksi jos paikalla on esihenkilö tai muu vastaava henkilö. Tällöin työntekijät eivät oman kokemuksemme mukaan aina uskalla tuoda uupumusta tai muita epäkohtia esille.
Kolmas sektori asiakkaan tukena
Kolmas sektori täydentää julkisia palveluja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla (Laurea 2026). Vertaistuki ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat voivat olla asiakkaalle ensimmäinen turvallinen kontakti. Moni kokee helpommaksi puhua ihmiselle, joka on itse kokenut saman (Terveyskylä 2025).
Kolmas sektori on valtiosta riippumaton ja usein vapaaehtoisuuteen perustuva toimija, joka tarjoaa tukea, johon viranomaisilla ei aina ole resursseja. Pohjoismaissa se on merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja tärkeä heikossa asemassa olevien auttaja (Laaksonen & Helander 2020).
Omassa työssämme kolmannen sektorin palvelut ovat tulleet tutuiksi; olemme ohjanneet asiakkaita heidän tarvitsemiin palveluihin esimerkiksi kirkon ruoka-apuun, mielenterveysyhdistyksien erilaisiin tapahtumiin, kuten vertaistuki ryhmiin, tai terveyspalveluita tuottaviin yksiköihin. Näihin asunnottomien ja syrjäytyneiden on helpompi hakeutua, koska he tuntevat palvelun vähemmän "kyttääväksi". Näissä paikoissa on myös mahdollista asioida anonyymisti.
Sairaanhoitajan näkökulma
No niin nyt olemme lähellä loppua. Olemme jo tekstissä tuoneet esille sairaanhoitajan näkökulmaa, mutta pistetään loppuun vielä pieni pätkä lisää.
Sairaanhoitajan työ ei ole pelkkää terveyden arviointia. Se on palveluihin ohjaamista, rinnalla kulkemista ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista hahmottamista. Asunnottoman asiakkaan kohtaaminen vaatii sensitiivisyyttä, sillä moni on kokenut syrjintää ja epäluottamusta eri tahoilta elämänsä aikana. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa.
Oman jaksamisen tunnistaminen on osa ammattitaitoa. On osattava asettaa rajat työn kuormitukselle ja työnantajan vaatimuksille. Hyvinvoiva sairaanhoitaja pystyy olemaan aidosti läsnä ja tarjoamaan parempaa hoitoa asiakkailleen. Myötätuntouupumus koskettaa jokaista hoitotyön ammattilaista, ja työyhteisön tuki on tärkeää.
Kolmas sektori on sairaanhoitajalle arvokas kumppani: se tarjoaa vertaistukea, kriisiapua, kohtaamispaikkoja ja arjen tukea, jotka täydentävät julkisia palveluja. Näiden kolmen teeman kautta ymmärrämme, että sairaanhoitajan työ on ennen kaikkea kohtaamista ja sillan rakentamista – asiakkaan tukemista kohti parempaa hyvinvointia ja osallisuutta
Ps. Olemme vieläkin opiskelijoita, ja tämä on meidän näkemys=)
LÄHTEET:
Laaksonen, H. ja Helander, V. 2020. Kolmas sektori Suomessa. Kansalaisyhteiskunta. Viitattu 19.03.2026. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/kolmas-sektori-suomessa/
Laurea 2026. Asiakas, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kolmas sektori: Haavoittuvat asiakkaat ja palveluiden integraatio. Canvas-oppimisympäristö. Viitattu 19.03.2026.
https://canvas.laurea.fi/courses/14106/pages/asiakas-sosiaali-ja-terveyspalvelut-seka-kolmas-sektori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Asunnottomuutta voidaan ehkäistä ja vähentää sote-palveluilla. Viitattu 19.03.2026.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023. Myötätuntouupumus ja työnohjaus. Viitattu 19.03.2026.
Terveyskylä 2025. Mitä on vertaistuki? Vertaistalo. Viitattu 19.3.2026.
https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/tietoa-vertaistuesta/mita-on-vertaistuki
Valoniemi, S. 2026. Kuva 1. Toivo, kuva 2. Talo, kuva 3. Rikkinäinen, kuva 4. Autio, kuva 5. Myötätunto. Viitattu 19.03.2026.
Y-Säätiö 2025. Asunnottomuus. Viitattu 19.03.2026.
Y-Säätiö. Asunnottomuusohjelmat. Viitattu 19.3.2026 https://ysaatio.fi/asunto-ensin/ohjelma/
Kommentit
Lähetä kommentti